Lähde: Slovakian tilastokeskus 2010
Samalla kun maa teollistui nopeasti viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana, väestönkasvu hidastui. Kuitenkin vuosina 2003–2009 väestö kasvoi usealla tuhannella henkilöllä vuodessa, kun syntyvyys nousi.
Syntyvyyden nousu johtuu 1970-luvun puolivälin suuren ikäluokan tulosta lastenhankkimisikään, ja toisaalta parantuneista elinoloista, katolisen kirkon vahvasta asemasta sekä romanien suuresta syntyvyydestä. Syntyvyyden on odotettu alkavan vähitellen laskea, tosin näin ei toistaiseksi ole tapahtunut. Syntyvyys kasvoi esimerkiksi vuodesta 2007 vuoteen 2008.
Etniset ryhmät vuoden 2001 väestölaskennan mukaan
Slovakit | 4 614 854 | 86 % |
Unkarilaiset | 520 528 | 10 % |
Romanit | 89 920 | 2 % (*) |
Tšekit | 44 620 | 1 % |
Ruteenit | 24 201 | 0,5 % |
Ukrainalaiset | 10 814 | 0,2 % |
(*) Romanien todellisen lukumäärän on arvioitu olevan 5–10 prosenttia väestöstä eli noin 350 000 - 400 000.
Suhteet Slovakian etnisten ryhmien välillä eivät ole ongelmattomat. Romaneihin kohdistuu paljon negatiivista asennetta valtaväestön puolelta. Se ei edistä romanien yhteiskunnallis-taloudellista asemaa.
UNDP:n Slovakian elinoloja koskevan raportin (2007) mukaan merkillepantavaa on romaniväestön ikäjakauma. Alle 15-vuotiaiden osuus romaniväestöstä on 40 prosenttia ja lapsia on kaksi kertaa enemmän kuin slovakkiperheissä. Tästä johtuen romaniväestön osuus kokonaisväestöstä on kasvussa.
Positiivistenkin arvioiden mukaan noin 130 000 romania asuu täysin eristyksissä valtaväestöstä. Työttömyysprosentti on monissa Itä-Slovakian kylissä noin 95 ja asukkaat ovat käytännössä koululaitoksen ja terveydenhuollon ulottumattomissa.
Romanivähemmistöjen asemasta ovat huolissaan myös kansainväliset järjestöt. Esimerkiksi Amnesty International on vaatinut sekä EU:ta että sen jäsenvaltioita – etenkin niiden, joilla on suuret romanivähemmistöt kuten Slovakialla – toimenpiteisiin. Euroopan unionin alueella arvellaan elävän yli 10 miljoonaa romania, jotka kärsivät köyhyydestä ja laajamittaisesta syrjinnästä. Amnesty vaatii EU:lta romanistrategiaa, jotta romanien aseman parantamista voitaisiin ohjata ja valvoa tehokkaammin.
Suhteet etnisten slovakkien ja etnisten unkarilaisten välillä ovat suhteellisen vakaat, mutta unkarilaiskysymys nostetaan jatkuvasti esiin politiikassa. Unkarilaisten aseman kannalta oli merkittävää, että Komarnoon avattiin unkarinkielinen János Selyen yliopisto vuonna 2004.
Virallisten arvioiden mukaan vuonna 2009 maahan muutti 14 438 henkilöä. Se on huomattava kasvu vuodesta 2003 (1 409 henkilöä). Pysyvä oleskelulupa myönnettiin 3511 maahanmuuttajalle vuonna 2010.
Osaksi kasvu johtuu EU-jäsenyydestä, joka nosti naapurimaista (Romania, Ukraina, Puola, Tšekki) tulevien maahanmuuttajien määrää. Slovakiasta on ollut myös paljon maastamuuttoa vauraampiin maihin. Tilastojen mukaan 210 128 slovakkia työskenteli ulkomailla vuonna 2009.
Laiton maahanmuutto on selvästi vähentynyt Slovakiassa, kun rajanvalvontaa on modernisoitu. Tämä oli myös ehtona Schengen-jäsenyydelle, jonka Slovakia sai vuonna 2008. Laittomia maahanmuuttajia oli vuoden 2010 tilastojen mukaan 1474.
Lähteet:
European Migration Network Statistics
OECD StatExtracts
Slovakian tilastokeskus
Sisäministeriön Migration Office on Slovakiassa vastuussa pakolais- ja turvapaikka-asioista. Maahanmuuttajien integrointi puolestaan on Slovakian työ-, sosiaali- ja perheministeriön maahanmuutto-osaston vastuulla. Slovakiaan on tarkoitus perustaa Office for Immigration and Naturalisation, jonka olisi tarkoitus yhdistää tällä hetkellä useiden eri ministeriöiden vastuulla olevat maahanmuuttoasiat.
Turvapaikanhakijoilla on oikeus työskennellä Slovakiassa, jos turvapaikkaprosessi on kestänyt yli vuoden. Työn saanti on tosin hankalaa, sillä vastaanottokeskukset sijaitsevat korkean työttömyyden alueilla. Jos turvapaikanhakija saa kielteisen vastauksen, hän voi silti hakea ns. toissijaista suojelua. Sen saatuaan hän kuitenkin menettää turvapaikanhakijoilla olevat oikeudet, eikä esimerkiksi saa työskennellä laillisesti Slovakiassa.
Slovakian turvapaikkapolitiikassa on ollut aiempina vuosina runsaasti parantamisen varaa. Esimerkiksi UNHCR:n vuoden 2004 raportin mukaan kolmen edellisen vuoden aikana Slovakia oli myöntänyt turvapaikan vain 33 hakijalle, kun hakijoita oli yhteensä 26 000. Slovakia on perustellut politiikkaansa sillä, että Slovakia ei ole taloudellisesti valmis myöntämään enempää turvapaikkoja. On myös väitetty, etteivät hakijoiden motiivit olisi kriteerien mukaisia vaan taloudellisia.
Vuodesta 1992 vuoteen 2007 myönnettiin turvapaikkoja eniten seuraavista maista tulleille:
Slovakia on turvapaikanhakijoille usein vain kauttakulkumaa, sillä vain kolmannes heistä jatkaa hakuprosessia. Toisaalta myös turvapaikkaa hakeneiden määrä on laskenut merkittävästi. Vuonna 2010 hakemuksia jätettiin enää vain 541 kappaletta. Kymmenen hyväksyttiin.
Vuoden 2009 heinäkuussa Slovakia allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan se vastaanottaa Irakista 101 palestiinalaispakolaista kuuden kuukauden ajaksi. Samoin vuoden 2010 elokuussa 98 palestiinalaista sai kuuden kuukauden turvapaikan. Molemmat ryhmät siirtyivät aikanaan kolmansiin maihin. Yhteensä vuonna 2010 pakolaisia oli Slovakiassa 461 henkilöä.
Slovakian suurimmat kaupungit:
Lähteet:
European Migration Network Statistics
Slovakian tilastokeskus
UNHCR:n tilastot.
Uskontokuntiin kuuluminen vuoden 2001 väestölaskennan mukaan %:
Muslimeja arvioidaan olevan noin 5000 ja juutalaisia noin 2000.
Slovakian perustuslaissa sanotaan, että valtio ei ole sidottu mihinkään ideologiaan tai uskontoon. Katolilaisuus näkyy kuitenkin vahvasti yhteiskunnassa ja kirkot täyttyvät viikonloppuisin. Katolinen kirkko saa myös rahallista tukea valtiolta. Peruskoulussa lapset osallistuvat joko uskonnon tai etiikan tunneille.
Virallinen kieli on slovakki ja sitä puhuu 83,9 prosenttia väestöstä.
Muut puhutut kielet %
(Väestölaskenta 2001)
Palvelujen saatavuus vierailla kielillä vaihtelee. Ensisijaisesti se on mahdollista englanniksi tai saksaksi. Palvelun tarjoajasta riippuen esiintyy ajoittain ongelmia, varsinkin pääkaupungin ulkopuolella, mutta myös Bratislavassa.
Slovakian oikeuslaitos muodostuu
Euroopan komission suosituksesta Slovakiaan perustettiin vuonna 2005 erikoistuomioistuin ja erikoissyyttäjätoimisto käsittelemään virassa olevien virkamiesten korruptiotapauksia. Vuonna 2009 pääasiassa sisäisten poliittisten syiden johdosta erityistuomioistuin muutettiin erityisrikostuomioistuimeksi. Käytännössä tehtävät säilyivät ennallaan.
Parlamentti tai oikeusministeri nimittää suurimman osan tuomareista. Presidentti puolestaan nimittää parlamentin esityksestä Slovakian valtakunnansyyttäjän sekä perustuslakituomioistuimen 13 tuomaria, joiden toimikausi on kaksitoista vuotta. Asianajajista ja tuomareista koostuva oikeusneuvosto päättää kurinpitotoimenpiteistä, hallinnollisista asioista sekä tuomareiden nimittämisestä.
Perustietoja
Työvoiman koulutustaso on Slovakiassa edistyneiden OECD-maiden tasoa ja korkeampi kuin useimmissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Koulutusjärjestelmä on kaikilla tasoilla hyvin kehittynyt. Sen ongelmana on kuitenkin nähty liian aikaisin tapahtuva ja suhteellisen kapea ammatillinen erikoistuminen Se vähentää liikkuvuutta ja joustavuutta työmarkkinoilla.
Slovakian pakollinen peruskoulutus kestää yhdeksän vuotta, kuusivuotiaasta 15-vuotiaaksi asti. Suurin osa peruskouluista on valtiollisia, jonka lisäksi on myös uskonnollisia peruskouluja.
Peruskoulutuksen jälkeen voi jatkaa opiskelua toisen asteen koulutuksessa, joko ammattikouluissa tai lukiossa. Korkeakoulutus tapahtuu joko yliopistoissa tai opettajakoulutusinstituuteissa.
Slovakia on sitoutunut EU:n Eurooppa 2020-strategiaan ja asettanut myös kansalliset tavoitteensa koulunsa kesken jättäneiden lukumäärän vähentämiseksi ja kolmannen asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden lisäämiseksi.
Lähteet:
Slovakian tilastokeskus
Transparency Internationalin (TI) vuoden 2008 Corruption Perceptions -indeksi sijoittaa Slovakian vasta 52. sijalle 180 maan vertailussa. Ongelma on siis edelleen ilmeinen, vaikka korruptiota kitkettiinkin runsaasti, kun maa pyrki Euroopan unionin jäseneksi. Esimerkiksi vuonna 2005 Slovakia oli TI:n mukaan yksi parhaiten korruptiota vähentäneistä maista edellisvuoteen verrattuna.
Pääministeri Ficon aikana, varsinkin vuoden 2009 alkupuoliskolla, hallitusta pyörittelivät korruptioskandaalit. Vuoden 2007 lopussa hallitus lähes kaatui, kun valtion maita myytiin halvalla HZDS-hallituspuolueelle läheiselle yhtiölle.
Muita epäilyttäviä tapauksia ovat olleet esimerkiksi puolustusministeriön ylihintaiset tilaukset (puolustusministerille lähtö), pääministerin asunnon epäileminen lahjukseksi eräältä rakennusyhtiöltä, arveluttavat tarjouskilpailut (rakennus- ja aluekehitysministerille lähtö) ja halvalla myydyt päästöoikeudet (ympäristöministerille lähtö).
Poliisivoimiin ja ministeriöihin kohdistuvia korruptioepäilyjä on kuitenkin erittäin hankala todistaa. Kuten myös epäilyjä siitä, että alamaailman johtajat kontrolloisivat joidenkin oikeusistuimien, poliisien tai poliitikkojen toimia.
Slovakialaisille yrityksille tehty kysely mainitsee korruption suurimmiksi lähteiksi valtionyhtiöiden hämäräperäisen yksityistämisen ja niiden poliittisesti motivoituneen tukemisen. TI:n vuonna 2007 teettämän kyselyn mukaan 22 prosenttia vastaajista myönsivät antaneensa lahjuksen viranomaiselle hiljattain. Kyselyn tuloksista selvisi myös, että slovakeille prioriteetteja ovat enemmänkin elintaso, työllisyys ja terveydenhuolto, eikä niinkään korrution estäminen.
Korruptio vaikuttaa Slovakian talouteen myös sijoitusrintamalla. Slovakian maine niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin yritysten sijoituskohteena on kärsinyt korruptio-ongelmista. Slovakian kauppakamarin vuoden 2009 lopussa teettämän tutkimuksen mukaan 71 prosenttia kyselyyn vastanneista 170 yrityksestä piti Slovakiaa epäsuotuisana liiketoimintaympäristönä.
Vuonna 2008 Slovakian työllisyysaste oli 90,4 prosenttia (Slovakian tilastokeskus). Työttömyysaste laski 7,7 prosenttiin vuonna 2008, mutta 2009 se nousi maailmanlaajuisen taloudellisen kriisin seurauksena 11,4 prosenttiin ja edelleen ylemmäs vuonna 2010.
Tänä vuonna työttömyysaste on jo 13 prosenttia.
Erityisen paha ongelma Slovakiassa on ollut nuorisotyöttömyys. Vuonna 2006 vain 26 prosenttia 15–24 -vuotiaista oli työelämässä, kun OECD:n keskiarvo on 42 prosenttia. Vuoteen 2010 mennessä nuorisotyöttömyysaste oli laskenut jonkin verran etenkin 20–24 -vuotiaiden keskuudessa. Heistä 70,3 prosenttia oli työllistetty. Nuorisotyöttömyys oli kuitenkin edelleen kolmanneksi suurin EU-alueella heti Espanjan ja Kreikan jälkeen.
Alueelliset erot työttömyyslukemissa ovat Slovakiassa suuret.
Lähteet:
Slovakian tilastokeskus
Slovakiassa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli vuonna 2009 noin 12 prosenttia, ja osuus on kasvussa. Slovakiassa tehtiin eläkejärjestelmän reformi vuosina 2004 ja 2005, jotta pystyttäisiin takaamaan julkisen talouden vakaus paremmin. Uudistuksella myös nostettiin eläkeikä 62 vuoteen.
Nykyinen järjestelmä rakentuu kolmen pilarin varaan, joista yksilö voi valita parhaiten itselleen sopivan. Ensimmäinen vaihtoehto muistuttaa eniten vanhaa järjestelmää – työuran kesto ja ansiot vaikuttavat eläkkeen suuruuteen. Toinen vaihtoehto perustuu eläketileille säästämiseen. Kolmas vaihtoehto perustuu lisäeläkejärjestelmiin, joihin panostaminen vähennetään verotuksessa. Eläkeiän nostamisesta on käyty jälleen keskusteluja taloudellisen kriisin seurauksena.
Valtio tukee slovakialaista kulttuuria kaikilla hallinnon tasoilla (kulttuuriministeriö, parlamentin komitea, aluehallinto, paikallishallinto). Ammattimaisen kulttuurielämän lisäksi Slovakiassa on paljon harrastelijapohjaisia teatteri- ja musiikkiryhmiä. Jokaisessa suuremmassa kylässä on oma kulttuuritalonsa, joka on kulttuurielämän keskus.
Tärkeitä kulttuuri-instituutioita ovat Slovakian kansallisteatteri (ooppera, baletti, näytelmä), kansallisgalleria sekä kansallismuseo. Slovakiassa järjestetään paljon kansainvälisiä kulttuurifestivaaleja, kuten Nitran teatterifestivaalit sekä Bratislavan ja Trencianske Teplicen elokuvafestivaalit. Suurimpia musiikkifestivaaleja ovat Trencinin "Pohoda" (nykymusiikkia rockista kamarimusiikkiin) sekä Bratislavan "Jazz Days" ja "Viva Musica and Viva Opera".
Slovakialaisessa kulttuurissa on elementtejä rikkaasta kansanperinteestä sekä laajemmista eurooppalaisista trendeistä. Historian perintö, kuten muiden valtioiden alaisuudessa oleminen ja siihen liittynyt slovakkikulttuurin kontrollointi, on nähtävissä niin taiteessa, kirjallisuudessa kuin musiikissa.
Slovakian folk-kulttuurilla on vahvat perinteet. Valtion tukema organisaatio ÚL'UV (Centre of Folk Artistic Production) tukee folk-kulttuurin tuotantoa. Monilla alueilla järjestetään vuosittain kansanperinnefestivaaleja.
Itä-Slovakiassa sijaitseva, maan toiseksi suurin kaupunki Košice on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2013.
Kaikki Slovakian suurimmat sanomalehdet ovat yksityisomistuksessa. Televisiossa ja radiossa on valtiollisiakin kanavia. Internet-media lisääntyy Slovakiassa koko ajan, ja lähes kaikilla sanomalehdillä on omat sivustonsa.
Hallinnon ja median suhde on ongelmallinen. Erityisesti Robert Ficolla oli pääministerikaudellaan ongelmia yksityisen median välillä. Fico antoi usein lausuntoja, jossa hän haukkui mediaa kovin sanoin. Tämä johtui mediassa esiintyvästä kritiikistä hallintoa kohtaan.
Median vapaus toteutuu Slovakiassa hyvin, mutta sensuuriyrityksiäkin on nähty. Esimerkiksi eräs toimittaja tuomittiin korkeimmassa oikeudessa kirkollisjohtajaa koskevan satiirisen artikkelinsa vuoksi, vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuinkin oli toimittajan puolella.
Kesäkuussa 2008 voimaan astunut lehdistölaki, jota esimerkiksi ETYJ (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö) kritisoi paljon, koettiin lehdistönvapautta rajoittavaksi. Laki antaa lehtiartikkeleissa mainituille henkilöille oikeuden kirjoittaa vastine tai oikaisu, joka lehden on pakko julkaista sellaisenaan. Se rajoittaa selvästi lehden toimituksen oikeutta päättää lehden sisällöstä. Käytännössä oikaisuja ei ole paljon lehdissä sen jälkeen nähty, vaikka näin pelättiin, mutta laki nähtiin selvänä varoituksena hallinnolta lehdistölle.
Radiokanavia
Yksityisiä radiokanavia
Sanomalehdet
Iltapäivälehdet
Uutistoimistot
Analogiset tv-lähetykset lopetetaan vuoden 2012 loppuun mennessä.
Slovakian kansalaisyhteiskunta aktivoitui merkittävästi 1990-luvun puolivälissä. Pelko autoritäärisestä valtionjohtamisesta sai monet slovakit puolustamaan demokratiaa ja järjestäytymään kansalaisjärjestöiksi. Vuoden 1997 kansalaisaktiivisuus tuotti vuoden 1998 vaaleissa voiton Eurooppa- ja Atlantti-myönteiselle suunnalle. Slovakian muuttuminen demokraattiseksi yhteiskunnaksi oli pitkälti aktiivisen kansalaistoiminnan tulosta.
Tietoyhteiskunta jäljessä
Slovakian tietoyhteiskunta on ollut jäljessä verrattuna EU:n yleiseen kehitykseen ja sijoittui OECD-maiden keskikastiin vuonna 2008. Vaikka Slovakia ei vielä yllä EU-vertailussa kymmenen kärkeen, tilanne on kuitenkin muuttumassa.
Maaliskuussa 2011 säännöllisiä internetin käyttäjiä oli 74,2 prosenttia väestöstä. Internetin käyttöaste ylittää siis EU:n keskiarvon (67,3 prosenttia). Myös yritykset ovat omaksuneet sähköisen liiketoiminnan laajemmin kuin EU-maissa keskimäärin. Tulevaa kehitystä ajatellen kysymyksessä on strateginen etu, jota palvelee myös teknologian vienti.
Laajakaistayhteyksiä oli vuoden 2010 lopussa 15,1 sataa asukasta kohden. Vertailun vuoksi EU:n keskiarvo oli tuolloin 25,7. Bratislavassa WiFi-yhteyden saa lähes mistä tahansa. Myös useimmissa muissa kaupungeissa langattomien yhteyksien saanti on vaivatonta.
Lähteet:
Eurostat
Internet World Stats
OECD Statistics
Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Bratislava
Päivitetty 10.10.2011
